Minä vedän siitä samasta lumilapiosta kuin sinäkin
vain siksi koska sinä vedät sen toisesta päästä
Minä en kyllä tule vielä iltapalalle
koska sinäkään et tulevaikka minun onkin nälkä
ei sillä väliä ole
Minä nousen portaita siitä samasta kohdasta
kuin sinäkin
ihan sinun perässäsi
vaikka se onkin vaikeampaa
mutta mitä väliä sillä on
sillä minä haluan kulkea sinun jalanjäljissäsiLumikinokseenkin minä tulen sinun perässäsi
olethan sinä tehnyt minulle tien valmiiksi
Minä istun sinun viereesi sohvalle
sillä se on minun paikkani
siksi että se on sinun paikkasi vieressä
Minä luen sinun kanssasi samaa kirjaamutta minäkin haluan päättää milloin sivua käännetään
ja sinäkin haluat
ja sitten se taas alkaa
sanoo äiti.
Jos minä saan keksin
niin minä huolehdin kyllä että sinäkin saat
Mutta jos minä menen illalla sänkyyni ennen sinua
niin minä sanon kyllä heti että sinä puutut minun vierestäni
Jos minä itken
sinä tulet minun viereenija silität minua kevyesti
sinä otat liinan ja pyyhit minun silmiäni ja katsot minua
Ja kun minä halaan äitiä
niin sinäkin halaat
ja sitten sinä halaat minua
jollen minä ehdi ensin
Ja kun äiti sanoo että
me teemme niin koska me olemme kaksoset
niin ei äiti kuitenkaan tiedä
miltä se tuntuu
kun sinä olet minulle tärkein
ja minä sinulle
Siinä se tarkoitus
Onko tämä sun kirjoittama? Onpa kaunis ja hieno kirjoitus.
VastaaPoistaKiitos, Anna! Kyllä on. Runoja olen kirjoittanut enemmän viimeksi joskus kouluaikoina (ja siitä on kauan!), mutta piti pitkästä aikaa kokeilla, vieläkö se sujuu...
PoistaOsuvaa! Tulipa hyvä mieli heti aamusta :) Erityisesti kaksosista ja sinun kirjallisesta lahjakkuudestasi.
VastaaPoistaKiitos, Soile! Tämän aamun kommentit lämmittävät mieltä yhtä lailla kuin tuo kevätaurinko, joka meitä viimein tänään hellii!
PoistaVoi miten uskomattoman ihanasti oletkaan saanut tuotua esille kaksoselämän tunnelmaa! Ja meininki on aivan juuri sellainen kuin täällä meillä! Vieraille ihmisille on joskus todella vaikea selittää, millainen lasten keskinäinen yhteys on - pitääpä antaa kysyjille joskus tämän Sinun runosi luettavaksi!
VastaaPoistaKiitos palautteestasi! Kiva kuulla, että runo 'kolahtaa'. Ja tällaistahan se on - välillä tuntuu, että ainaista kinastelua, mutta silti on niin hellyyttävää huomata, miten tärkeitä he toisilleen ovat.
PoistaRunoa/linkkiä saa kyllä jakaa :)
Ja taas niin kaunis teksti! Vaikka en kaksosten äiti olekaan niin tama kyllä avasi elämää pienen kaksoslapsen silmin, ja toi vedet omiin :)
VastaaPoistaKiitos! Tämä runo on minulle merkityksellinen, monella tapaa! Ensimmäinenkin, jonka uskalsin julkaista täällä blogissa :)
Poista