sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Huokaillaan

Tyttö pieni

sängyssänsä pyörii 

unta etsien

Äidin katse luokse hakeutuu

syytä etsii miksi

kuiskauksessa huoli pieni

kulta - kaikki hyvin onko

vastaus kevyt hento

äiti - nyt ei oo



Mieli kiitää sinne tänne

mikä pientä huolettaa

minne menet mitä kohtaat

mihin elämä sut johtaa

mitä tuo eteesi mitä taakses jätät

mihin rohkeutta tarviit

mihin jälkes jätät



Äidin kuiskaus huolta täynnä

kerro mikä mieltä painaa mikä ei hyvin oo

vastaus kevyt hento

äiti - kun peitto ei hyvin oo


Huokaus illan pimetessä

äidin, niinpä kai

pienen lapsen pieni murhe

peiton alle, se häviää


Peittelen ja huokaan vähän

vielä äiti pystyy tähän

murheet suuremmat

- ei niitä vielä surra saa


mitä eteen tulee

no, antaa tulla vaan



Elävästä elämästä, joka sana. 
Tämän keskustelun kävin esikoistyttäreni (silloin 4v) kanssa viime syksynä. :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti