Meillä päin on monta pienehköä ruokakauppaa. Pienuus on toki suhteellista, mutta jos vertaa esimerkiksi valtaviin suomalaisiin automarketeihin, vermontilaiset supermarketit eivät ole kovin suuria. Suurimmissa yksiköissä valikoimaa on kuitenkin melko paljon (tai sitten olen vain jo niin tottunut).
Meiltä pääsee autolla vajaassa kymmenessä minuutissa useampaan tuonkokoiseen marketiin, paitsi jos juuttuu ruuhkaan. Eihän meitä täällä sinänsä paljon ole, koko pikkuruisessa osavaltiossakaan, mutta tiettyinä aikoina pääväylät ruuhkautuvat siksi, että väyliä ei ole kovin monta eikä vaihtoehtoisia reittejäkään lukuisasti. (On kuitenkin huomioitava, että vermontilaiselle ruuhka saattaa olla jo sellainen, jossa on ehkä kymmenisen autoa edessäsi risteyksessä yrittämässä päästä samaan suuntaan.)
Kun muutimme tänne yli seitsemän vuotta sitten, päädyimme ensin lähimpään marketiin, joka on pysynyt suosikkinamme näihin päiviin saakka. En edes ole varma, onko se lähin, sillä suunnilleen samanmittaisen matkan päässä sijaitsee useita muitakin. Mutta Hannafordiin on aina helppo mennä siksikin, että siitä on muodostunut kauppa, josta kaiken löytää nopeasti siksi, että muistaa hyllyvälit jo ulkoa. Siellä on hyvä leipä- ja leivonnaisosasto sekä kompakti, yleensä hyvälaatuinen hedelmä-, marja- ja vihannesosasto. Siellä käyn yleensä täydentämässä ruokavarastot keskellä viikkoa, kun lapset ovat koulussa. Sinne menen myös aina, jos minun pitää selvitä kauppareissusta nopeasti.
Viikonloppuostokset teemme usein suurimmassa marketissa, vaikka mitenkään valtava ei ole sekään. Valikoima on mielestäni silti laaja ja deli-, liha- ja kalatiskit erinomaisia. Siellä on myös paras annosruokavalikoima, jos viikko-ohjelma tuntuu puristavan ruoanlaittoajat minimiin - tästä syystä poikkean sinne toisinaan myös keskellä viikkoa. Parasta - tai pahinta - siellä on myös herkkutiski, joka remontin jälkeen pari vuotta sitten pystytettiin keskelle kauppaa - juuri siihen kohtaan, joka näkyy ensimmäiseksi, kun astelet pääovista sisään. Se on neliönmuotoinen ja kierrätpä sen miltä puolelta tahansa, et voi välttyä näkemästä joko leivoksia, kakkuja, muffinsseja, donitseja tai uunituoreita sämpylöitä ja bageleita. Kaupan nimi on Market 32.
Lähellä on myös Shaws. Se on samaa kokoluokkaa, mutta itse tavallaan unohdan käydä siellä. Silloin kun kuitenkin käyn, ilahdun vähän erilaisesta valikoimasta ja erinomaisista leivistä ja nopean arkikokkauksen osastosta, johon on koottu aina kauden mukaan helppoja puolivalmisteratkaisuja - kesällä grillattavaa, talvella esimerkiksi helposti uunissa valmistuvaa.
Jokaisessa näistä kaupoista on myös hyvä luomutuotevalikoima. Sen lisäksi meiltä löytyy pikkukaupunkimme keskustasta kaksi luomukauppaa, jotka sijaitsevat vieläpä vierekkäisillä tonteilla. Ensin paikalla oli vain Healthy Living Market, joka on ihanin luomukauppa, jossa olen käynyt. Se on suunniteltu sen verran kauniisti, että kaupassa kiertäminen on suorastaan miellyttävää. Sitä on kuitenkin aina parjattu hintatasosta, joka on selvästi muita korkeampi. Sieltä voi etsiä - ja jopa löytää - joitakin täällä harvinaisempia tuotteita, kuten eurooppalaistyyppistä rahkaa. Kaupan keskellä on oma kahvila/ravintola, jonka antimet ovat kyllä erinomaiset. Jos kaipaa erityisen hyvää porkkanakakun palaa tai annosruokaa, sieltä löytää etsimänsä, vaikka kukkaro ei kiitäkään.
Muutama vuosi sitten Healthy Living Market sai siis kilpailijan aivan naapuriinsa, kun pitkään odotettu Trader Joe's avasi ensimmäisen Vermontin yksikkönsä tänne. Se myy paljon luomutuotteita, erityisesti kaupan omalla merkillä, ja on hintatasoltaan naapuriaan selvästi halvempi. Esimerkiksi sen hedelmät ja marjat ovat hyvälaatuisia, herkullisia ja edullisia. Siellä on myös hämmästyttävän hyvä valikoima tiettyjä italialaisia punaviinejä, jotka kuuluvat omiin suosikkeihimme. Ja hinta on halvempi kuin muualla. Trader Joe'sille poikkean, kun haluan tiettyjä heidän omia tuotteitaan tai haluan herkutella hedelmä- ja marjavalikoimallaan, tai etsin jotain, josta en halua ostaa valtavan suurta pakettia! Kauppa on pieni, näppärä ja nopea käydä.
En erityisesti pidä ruokakaupoissa kiertelystä, joten vaikka etsinkin vaihtelua, en koskaan vaivaudu käymään kahdessa kaupassa samalla reissulla. Suunnittelen käynnit siten, että menen sinne, joka sillä kertaa täyttää ruokatarpeemme parhaiten. Joskus toki vaihtelun etsiminenkin on määräävä tekijä, mutta sitä enemmän ehdottomasti se seikka, että kaikki kaupat eivät mitenkään välttämättä myy samoja tuotemerkkejä. Samojakin toki on, mutta seitsemän vuoden empiirisen tutkimukseni perusteella vaihtelua eri merkkien välillä on huomattavasti enemmän kuin suomalaisissa ruokakaupoissa.
Ja mitä löytämistäni ruoka-aineista sitten teenkään? Siitä voi lukea vaikkapa edellisestä jutusta, joka löytyy täältä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti