Pakollinen sää- / ilmastokatsaus. Kevättä odotellaan täälläkin, mutta helpolla ei talvi luovuta. Tämä on paikallisten mukaan erikoinen talvi: ensin se ei meinannut tullakaan (marraskuussa meillä oli vielä monta ihanaa, lempeän aurinkoista päivää) ja nyt se ei meinaa pois lähteäkään. Kyllä vain, kyllä niitä vilahduksia on jo koettu, mutta juuri kun antaa itsellensä luvan nauttia keväisestä auringonpaisteesta, ilmestyy ennustekartalle taas lumihiutaleita. Mitä, häh, mistä?
Olen oppinut, että tuulen suunnalla on suuren suuri merkitys. No, olen varmaan tosiasiassa oppinut jo koulussa joskus viime vuosituhannella, että tuulen suunnalla on merkitystä. Mutta tässä tarkoitan nyt konkreettisesti sitä, että jos meillä tuulee Floridan suunnasta, saamme lämpöaallon, ja sää voi muuttua aivan yllättävän lämpimäksi vuodenaikaan nähden. Mutta jos taas tuuli käy Kanadasta, ei kellään ole enää kivaa. Sieltä tulevat kylmät henkäykset, ja yhtäkkiä ymmärtää taas, että emme me missään etelässä asu. Tänä talvena on ollut monta kylmää päivää, jopa -20 celsiusta, ja kunnon puolen metrin lumipeitekin pysyi maassa ehkä kolmisen viikkoa yhteen menoon keskitalven aikaan.
Mitä tulee tuuleen ylipäätään, tuntuu, että täällä tuulee usein ja kovaa. Välillä on tuntunut, että joka toinen päivä on ollut vähintäänkin kohtuullisen tuulista. En osaa sanoa, onko tämä meidän kokemamme aika täällä ollut erityisen tuulista, mutta koskaan en muista Suomesta, että olisi tuullut kovaa näin useasti. Silläkin voi olla merkitystä, että tämä talo ei tunnu pitävän kovasta tuulesta - enkä sen koommin minäkään. Useammin kuin pari kertaa olen valvonut yöllä kuunnellen, että kaatuukohan makuuhuoneemme takana oleva puu talomme päälle jo tänä yönä. Ensin en edes ymmärtänyt, että se hakkaava ääni seinän takana keskellä yötä tulee siitä valtavasta puusta, joka kopistelee oksiaan päin seinää. Lähes kaikkeen onneksi tottuu. Mutta keskellä yötä joskus pistää raivostuttamaan, että kun kerran lapset antavat nukkua, niin miksi tuo säätila ei?
Sää voi täällä vaihdella todella nopeasti. Tämän päivän sää ei tarkoita sitä, että huomenna olisi todennäköisesti samanlaista. Ei todellakaan. Se voi olla aivan jotain muuta. Ärsyttävää on se, että juuri kun kaivelet esiin lapsille kevyempää ulkotaminetta, saatkin seuraavana päivänä etsiskellä taas niitä paksumpia. Ihmekös tuo sitten, että eteisen komero ja naulakot ovat aina aivan täynnä tavaraa. Ja siihen vielä bonuksena se, että jos jotain unohdat pienten kätösten ulottuville, niin on aivan varma, että kaikki tamineet on jossain vaiheessa levitetty ympäri eteistä. Joka on näinkin suureen taloon nähden aivan käsittämättömän pieni. Siinä tilassa kun pukee kolme lasta ja muutaman aikuisen, niin ei ihme, että hiki on jo ennen kuin ulos saakka on päässyt. Olen päätellyt, että amerikkalaiset eivät ilmeisestikään harrasta niin monenlaisia ulkovaatteita kuin me pohjoisesta tulleet. No, sen voi kyllä päätellä jokaisella kauppareissullakin, kun näkee vihmovassa viimassa T-paitaan pukeutuneita kansalaisia. Tai toppatakkiin ja shortseihin sonnustautuneita. Ihme porukkaa, sanon minä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti