Kalat vedessä

Täysi hulina päällä. Aamu on alkanut seitsemältä, yhdeksään mennessä on ehditty aloittaa jo lukematon määrä leikkejä. 

Patistelen alakertaan, kohta on aika lähteä. Kahdella on aika hammaslääkäriin, kolmas saa tulla mukaan odottelemaan, lomalainen kun on. Peskää hampaat, harjataan hiukset, kengät jalkaan, lakit päähän. Ja huomaan, että olenkin puoli tuntia liian ajoissa. Ei vielä sittenkään kiirettä, leikkikää nyt vielä hetki. 

Juoksu alkaa uudelleen. Meillähän ei saanut juosta sisätiloissa. Kuka muistaa vielä. Hymähdän.

Odotushuoneen leikkinurkassa on muutama muukin. Sinne solahtavat omanikin mukaan leikkiin. Katselen, kuinka yksi isompi poika näyttää pojalleni, miten seinään kiinnitetty magneettipeli toimii. Juttelevat keskenään. Kuin kalat vedessä. Hymyilen, odottelen.

Yksi kuuntelee hoitajaa keskittyneesti ja vastailee reippaasti kysymyksiin. Yhdelle tulee ujous, mutta suostuu kuitenkin lopulta yhteistyöhön. Kolmas seurailee sivusta. Minä seurailen, tarvitseeko vastata johonkin lasten puolesta. Ei tarvitse. En vain muista mitenkään, että osaavathan he. Ymmärtävät paikallisia kohta paremmin kuin minä.

Hammaslääkäri on hauska vanhempi herrasmies. Laskee tyttäreni hampaat, kaikki kaksikymmentä löytyy. Ja yksi kieli, kaksi silmää, kaksi korvaa. Onkohan sinulla häntäkin? Onko? Ei näytä olevan! Pojan suu ei ensin aukea. Näyttää pimeältä luolalta, onkohan siellä lepakoitakin? Lapsia naurattaa.

Puolitoista tuntia vierähtää nopeasti, kaikki on hyvin, homma hoidettu. Kassalla huomaan, että ympärilläni onkin neljä lasta kolmen sijaan. Viereisellä tiskillä asioivan naisen tytär on pujahtanut meidän puolellemme. Juttelevat siinä keskenään, millaisia palkintoja kukin on saanut. Minkäväriset hammasharjat te saitte, utelee tyttö. Minkäikäisiä te olette, minä olen viisi. Katsokaa, minä sain liskon, se tarttuu seinään. Kaikki neljä silmäparia tuijottavat pientä keltaista muovista liskoeläintä, joka roikkuu asiointitiskin seinämässä.

Äitinsä on valmis, huikkaa tyttärelleen hymyillen, että on aika mennä. Sanotteko heihei! Kaikki neljä heiluttelevat toisilleen. Hymyilemme tuon ystävällisen naisen kanssa toisillemme.

Hammaslääkäriaseman aulassa voi hieroa uusia tuttavuuksia. Tytöstä puhutaan vielä kotonakin. Kaikki muistavat keltaisen liskon. Se tyttö oli samanikäinen kuin minä, huudahtaa kuopuksemme. Hymyilee.

Nämä kasvavat erilaisiksi kuin minä. Hymyilyttää.