Historian havinasta herkkujen äärelle

Sunnuntaithan ovat yleensä mukavia päiviä! Niistä on myös mukava kirjoittaa. Sen lisäksi, että tämän ulkosuomalaisperheen isä sai tänään suomalaisen perinteen mukaisesti onnitteluja ja kesäkuussa saa niitä täkäläisen perinteen nimissä (voi näitä onnellisia Ameriikassa asuvia suomalaisisiä), ehdimme iltapäivällä tehdä pikavisiitin naapuriosavaltioon sekä vieläpä piipahtaa aikuisseurassa Burlingtonin keskustaan syömään hyvin liikaa ja makoisasti. Aivan kelpo päivä siis.

Tuolla Champlainjärven toisella puolen siintää siis New Yorkin osavaltio (sekä Adirondackin vuoristo, jota joka päivä huokaillen ihailen). 

Tässä hämärässä marraskuun iltapäivässä
New Yorkin osavaltion kyltti vastaanottaa ulkosuomalaiset kulkijat.

Menemme New Yorkin puolelle useimmiten lautalla, mutta tänään päätimme kokeilla toista tapaa. Champlainjärven eteläosissa, paikassa, joka kantaa nimeä Chimney Port (Vermontissa siis vielä), on nopsahko siltayhteys naapuriosavaltioon. Tuolla puolen vierailijan vastaanottaa paikka nimeltä Crown Point. 

Silta on vain 670 m pitkä, joten tässä kohtaa järvi on luonnollisesti melkoisen kapea. Alkuperäinen silta on avattu liikenteelle vuonna 1929, jolloin se kantoi nimeä Champlain Bridge. Tämä kuvassa näkyvä silta on saanut nimen Lake Champlain Bridge, ja se on valmistunut vuonna 2011. Siltaa rakennettiin vuosina 2009-2011, jona aikana järven ylitykseen liittyi paljon liikenteellisiä ongelmia, sillä muissa ylityspaikoissa käytetyt lautat eivät riittäneet vastaamaan kysyntään. Tekisi mieli siis sanoa, että silta on ainokainen järven ylittävä silta, mutta jos tarkkoja ollaan - myös järven pohjoisosassa on yksi silta. Jos karttaa katsoo tarkkaan, se yhdistää kuitenkin järven reunaman ja erään suuren niemen, jonka toisella reunamalla järvi taas jatkuu, ilman siltaa, (voikohan tätä nyt edes näin selittää?), joten se ei näytä kartassa samalla tavalla kauniisti yhdistävän järven kahta reunamaa toisiinsa. Never mind. Ehkä ymmärsitte, mitä tarkoitan.

Joka tapauksessa, kun päästään Crown Pointin puolelle, olisi tarjolla aimo annos maan sotahistoriaa. Fort Crown Point palauttaisi meidät 1700-luvulle ja Yhdysvaltojen vapaussodan taisteluihin, mutta jottei tästä postauksesta tulisi liian pitkä, hyppään piakkoin takaisin nykypäivään (ja palaan historiaan todennäköisesti jossain myöhemmässä postauksessa). Sen verran nippelitietoa haluan kuitenkin tarjoilla, että Valcour Island naval battlea (Valcour Islandin taistelu) pidetään Yhdysvaltain laivaston ensimmäisenä taisteluna. Se käytiin 11.10.1776. Olkoonkin, että Yhdysvallat hävisi taistelun, mutta sen jälkeen brittien oli peräännyttävä talvea varten takaisin Kanadaan ja siirrettävä sodankäynnin jatkaminen seuraavaan vuoteen. Ja miten tämä taistelu tähän nyt liittyi? Taistelu käytiin siis Champlainjärvellä. Ei ihan tässä kohdassa, missä kävimme, mutta näillä seuduilla kuitenkin.

Siihen nykypäivään siis! Kun iltapäivä kääntyi alkuillaksi, poikkesimme aikuisseurassa Burlingtonin keskustaan. Kävelykadulla on jonkin aikaa pistänyt silmään uudehko italialainen ravintola nimeltä Pascolo, ja päätimme kokeilla paikkaa, hmm, nimestä huolimatta.

Eikä nimi miestä, eikä näköjään ravintolaakaan pahenna. Kellarikerroksesta löytyi aivan kelpo ravintola, jonka listassa oli vain se ongelma, ettei osannut valita - sen verran herkulliselta tarjonta näytti.

Edessä on bucatini carbonara ja taaempana pappardelle finocchio. Ei tarvinnut pettyä. Ja valkosipulin tuoksu kun on yhteinen, ei se häiritse kumpaakaan.

Söin vähintääkin riittävästi liikaa. Seuraavaksi yritän kammeta itseni yläkertaan nukkumaan, joten heippa vaan täältä Vermontista. Palataan taas kanavalle!