Lähiseutuhelmiä

Meiltä pienen matkan päässä, sanotaanko sellaiset 15 minuuttia, on erittäin viehättävä paikka. Emme ole tulleet käyneeksi siellä aiemmin, ja ensivisiitin jälkeen ihmettelimmekin, miksi ei. Alue on Champlain-järven rannan tuntumassa sijaitseva Shelburne Farms. Se on maatila, joka tuottaa mm. juustoa, lihaa, kananmunia sekä hedelmiä ja vihanneksia. Ja tietenkin vaahterasiirappia, ollaanhan Vermontissa.

Kun tarkkoja ollaan, on yksi perheenjäsenistämme kyllä käynyt paikassa aiemminkin, nimittäin kuusivuotias esikoisemme koululuokkansa kera. Shelburne Farms on säätiön omistuksessa, joka tarjoaa koulutusta sekä oppimisohjelmia kaikenikäisille, mutta paljon ennen kaikkea lapsille ja nuorille. Johtavana ajatuksena on kestävän maa- ja metsätalouden harjoittaminen sekä yksinkertaistaen sen opettaminen, kuinka olemme yhteydessä luontoon ja maailmaan ympärillämme.

Lapsilla siellä on hauskaa. Haluaisin itsekin sellaiseen maatilapäivään mukaan, joita paikassa lapsille järjestetään. Poikkesimme itse paikalle viime sunnuntaina, jolloin pihaan oli koottu traktoreita ja muita maatalouskoneita lapsille tutkittaviksi. Eläinpihalta löytyi esim. lehmiä ja lampaita ja näimmepä jopa kanaparaatin.

Paikassa olisi ollut tekemistä ja katselemista yllin kyllin. Aikarajoitteesta johtuen emme ehtineet vielä käydä esim. paikan omassa leipomossa emmekä nähdä juustonvalmistusta. Maisemiakin olisi ihailtavaksi silminkantamattomiin, sillä alue on 1400 eekkerin kokoinen. Me kävimme ns. navetoilla (Farm Barn, josta yo. ja ao. kuvat), mutta sen lisäksi alueelta löytyy mm. Coach Barn, jossa nykyään on mm. kokoustiloja, mutta joka nimensä mukaisesti on toiminut hevoskärryjen ja kuljetukseen käytettyjen hevosten paikkana. Breeding Barn toimi joskus hevosten kasvattamona, mutta on nykyään koulutustilakäytössä. Alueen päärakennuksessa toimii ravintola, johon raaka-aineet tulevat tietenkin pääosin itse tilalta.

Mutta, paikalla on mielenkiintoinen historia. Siihen liittyy eräs Yhdysvaltain rikkaimmista suvuista, nimittäin Vanderbiltit. Pohatalla nimeltä Cornelius Vanderbilt, joka vaikutti 1800-luvulla, oli vahvasti sormensa pelissä kehittämässä noina aikoina Yhdysvaltojen laivareitti- sekä rautatieverkostoa. Hänen 13 lapsestaan vanhimman pojan (William) nuorin tytär Lila sekä miehensä Seward alkoivat 1800-luvun loppupuolella rakennuttaa tuolle kauniille alueelle Shelburnessa kyseistä maatilaa ja sen rakennuksia. Lilan edesmentyä vuonna 1936 tilan hallinta siirtyi hänen nuorimmalle pojalleen Vanderbiltille, tämän jälkeen 1950-60-luvuilla jälleen seuraavalle polvelle. Vanderbiltin pojan, Derickin, kuusi lasta perustivat viimein vuonna 1972 tuon aiemmin jo mainitsemani säätiön, jonka jälkeen koulutustoiminta pian alkoi ja jatkuu siis voimissaan edelleen.

Aiomme ehdottomasti palata paikkaan. Alueella on kävelyreittejä ulkoiluun ja luonnonkauneutta ihailtavaksi, ja vielä paljon mielenkiintoista historiaa tutkittavaksi. Vieläkin tuntuu suorastaan hassulta, ettemme ole päätyneet paikkaan aiemmin, mutta toisaalta on kiva yllättyä lähiympäristöstään. Tämä taisi löytää tiensä saman tien omaan alueeni top teniin! Yay!