Kulmakunnan kundit

Koska keikkuva kevätsää muuttui tänä lauantai-iltana taas sateeksi (huokaus), jonka on määrä kestää maanantai-iltapäivään saakka (huokaus), päätin piristää mieltä vähän herkullisemmalla aiheella. Vaikka täällä ollaankin aika syrjässä, eikä nyt aina ole niin paljon maata mullistavaa kerrottavaa, niin on meillä sentään täällä jotain, joka on lajissaan kenties - maailman parasta. Vuosi oli kai 1978, silloin oli kaksi kaveria ja unelma. Oli huoltoasemalla Vermontin Burlingtonissa tilat, joissa unelmaansa lähtivät rakentamaan. Aloittivat bisneksen, josta tiedämme, että tuli sittemmin menestys. Aika moni vannoo sen herkun nimeen tänäänkin. Eivät ihan turhia poikia nuo, kulmakunnan kundit, Ben ja Jerry.

Ben & Jerry's -jäätelötehdas sijaitsee tänään Waterburyssa, suurin piirtein puolen tunnin ajomatkan päässä meiltä. Tehdas on pieni ja kuten jäätelöpakkausten kuosikin, hauskan värinen. Se, että katonrajassa lukee iskulauseena 'If it's not fun, why do it?', on helppo suorastaan aistia.

Jäätelötehtaan scoop shopissa myydään myös sellaisia makuja, joita ei muualta saa. Burlingtonin keskustassa, kävelykadun parhaalla paikalla sijaitsevassa jäätelöbaarissa on myös käsittämätön määrä makuja tarjolla. Tuohon jätskibaariin on suurin piirtein aina jono, usein ulos saakka. Ymmärrän sen kyllä hyvin siksikin, että makuja on niin paljon, että ihmiset yksinkertaisesti juuttuvat paikoilleen lukemaan niitä läpi, eivätkä osaa päättää, mitä ottaisivat! Tätä kyseistä baaria markkinoidaan nykyään alkuperäisenä jäätelöbaarina, sillä vaikka se ei sillä alkuperäisellä paikalla olekaan (sillä tuo mainitsemani huoltoasema on kauan sitten purettu), on se ilmeisesti riittävän lähellä alkuperäistä kelvatakseen turistirysäksi.

Kaikki taitavat tietää, että Ben & Jerry's -jäätelö on kunnon tavaraa, eli kaloreita ei kannata lainkaan laskea. Niitä on aivan varmasti riittävästi! Maut ovat toinen toistaan täyteläisempiä. Mutta siinä täyteläisyydessä ja 'sattumien' koossa ja määrässä lie piileekin 'se jokin'...

Kunnon ainekset - ja hyvää tulee!

Yksi erikoisempikin juttu tähän tarinaan liittyy. Tehtaan takapihalta löytyy nimittäin 'flavor graveyard'. Luit oikein: makujen hautausmaa. Sinne on pystytetty hautamuistomerkkejä niille jäätelömauille, joiden tuotanto on lopetettu. Tyystin. Myöntävät itsekin, että joissakin tapauksissa se on tapahtunut vähän liiankin ajoissa. Mutta kun jokin maku on haudattu tuolle hautausmaalle, sitä ei enää koskaan tehdä. Väittävät, että ihmisiä käy hautausmaalla viemässä kukkia haudoille. Tähän kyllä tekisi nyt niin mieli sanoa, että näin vain Ameriikassa!

Mutta, ei aina tarvitse lähteä jätskibaariin. Vaikka mikäs sen kivempaa! Tämän seudun kaupoissa (jos nyt epäilemättä muuallakin Yhdysvalloissa, ainakin) on hyvä valikoima noita purnukoita, ja tuleehan niitä ostoskoriin kieltämättä aina välillä poimittua. Lähikaupassamme tuollainen pieni purnukka maksaa muistaakseni 3,99 dollaria, joskus voi tarjouksessa saada vieläkin halvemmalla. 

Jollen nyt aivan väärin muista, kahta myydyintä makua edustavat Cherry Garcia (kirsikkajäätelöä, kirsikkaa ja fudgepaloja) sekä Chocolate Chip Cookie Dough (vaniljajäätelöä ja suklaacookietaikinapaloja). Kolmatta sijaa pitää Chunky Monkey: banaanijäätelöä, fudgepaloja ja saksanpähkinöitä. Aika montaa makua on meilläkin jo ehditty maistaa, mutta huonoa ei ole vielä löydetty. Itse olen päässyt aika lähelle täydellistä jäätelönautintoa Strawberry Cheesecaken kanssa. Mitä en todennäköisesti valitsisi? Kysymys on vaikea, mutta luultavasti jättäisin Greek Frozen Yogurt -maut väliin, sillä pidän kuitenkin enemmän kunnon kermajäätelöstä.

Että niin täällä meillä Vermontissa. Juhlavat jäätelömaut ovat arkea, ja arki on yhtä juhlaa, kun saa syödä mielin määrin juhlaherkkua, täydellistä jäätelöä! Uskotteko?

P.S. Ei se nyt ihan niin taida mennä. Mutta hyvää se on, ei siitä mihinkään pääse. On, on ja on. Kyllä kelpaa asua näissä maisemissa!