Sunday with Brownie Sundae - I'll take it!

Tänään se sitten tapahtui. Vermontilaiset heittivät vapaalle, täyttivät kävelykadut, juoksentelivat ilman paitaa, vaihtoivat varvastossut jalkaan ja - kansoittivat jäätelöbaarit. Näki selvästi, että tätä oli odottanut koko osavaltio: ensimmäinen, melkein suorastaan kesäinen, viikonlopun kevätpäivä oli saapunut. Melkein puoli vuotta kestänyt talvi on kai, luultavasti, toivottavasti, nyt voitettu. Ainakaan kymmenen päivän sääennusteessa ei näy yhtään lumisateita, joten olemme toiveikkaalla mielellä.

Mutta olimme mekin siellä. Burlingtonin kaduilla käyskentelemässä ja ihmettelemässä, kun ei palele yhtään. Että tuli otettua liikaa vaatetta mukaan, kun kiskaisi lähtiessään välikausitakin niskaansa. Kun ei sitä oikein osannut vielä irrotella, ei ihan niin kuin ne toiset. Mutta voi sentään, miten ihanalta keväinen aurinko pitkästä aikaa tuntuikaan!

Vaikka Burlingtonissa ollaankin, jäätelön ei ole pakko olla Ben & Jerry's. Ei ole, vaikka se hyvää onkin, vaatimattomasti ehkä maailman parasta. Keskustan jäätelöbaarissa oli sellainen jono, että emme jaksaneet jäädä katraamme kanssa odottelemaan. Käväisi mielessä myös kävelykadun Lake Champlain Chocolatesin kahvila, josta saa aika makoisaa suklaajäätelöä sieltäkin. Täyttä oli. Joten otimme suunnan erääseen suosikkipaikkaan kaupungissa nimeltä Colchester, tässä liepeillä sekin. Sieltä löytyy jäätelöbaari The Village Scoop, joka on ehdottomasti mainitsemisen arvoinen. Baari on auki vain kesäkauden, mutta on sitäkin suuremmassa suosiossa. Jäätelöä voi ostaa pihalla puiden katveessa nautittavaksi tai kätevästi drive-in -kaistalta. Drive-in on meidän pesueemme kohdalla poissuljettu (tarviiko selittää miksi), mutta pihalla todellakin tarkeni tänään vallan mukavasti, kun lämpötila kipusi lähes kahteenkymmeneen celsiukseen. 

Yksi halusi mansikkaa,
joku toinen Brownie Sundaen.
Ei valittamista.

Mutta, on tänään muutakin tehty kuin nautittu lämmöstä ja syöty jäätelöä. Grillikausi tuli avattua jo viime viikolla, mutta tänään oli kelpo sää jatkaa sitäkin. Keittiö siirtynee viikonlopuiksi ulos niin kauaksi aikaa kunnes seuraavat lumisateet saapuvat piiskaamaan Vermontia. Ja vaikka lähellä Kanadaa olemmekin, emme sentään ole muuttuneet aivan heidän kaltaisikseen - legenda kertoo, että he grillaavat läpi vuoden: talvikautena grilli on autotallissa, mutta siirretään sen ulkopuolelle ruoanlaiton ajaksi. 

Lapset ehdittiin tänään jopa käyttää parturissa ja jokainen heistä sai kevennetyn kampauksen kesäisen sään kunniaksi. Pienten lasten kanssa, etenkin kun heitä on kolme, osaan olla iloinen kätevistä walk-in -partureista, jotka useimmiten saavat hoidettua kaikkien lastemme hiustenleikkuun alle tunnissa. Näppärää.

Päivällä poikkesimme myös askartelukaupan kautta, sillä hankintalistalla oli piipunrasseja, kimallekoristeita ja LED-valoja, esimerkiksi. Family project on nimittäin taas alkanut ja tässä on tämän päivän puolivalmis teos.

Homma huipentuu ensi torstaina. Mitä tästä syntyy, selviää lähipäivinä. Meillä on suurin piirtein kaksi iltaa aikaa saada työ valmiiksi, mutta luulen edelleen, että pystymme siihen. Toteutukseen tarvittiin tänään isän apua, mutta suunnitelma on tyttären. Huomisiltana projekti jatkuu äidin ja kuusivuotiaan tyttären voimin (sekä kahden kolmevuotiaan, jotka eivät varmasti pysty pitämään pieniä näppejänsä erossa). Mitä edellisessä family projectissa saatiin aikaan, löytyy täältä).

Mutta saako vielä tuulettaa?? Meillä on nyt kevät, ihan melkein suorastaan kesä, ja lämmintä. Oikeasti lämmintä pitkän ja hyisen talven jälkeen. Olemme totisesti ansainneet tämän, kyllä olemme. Joko nyt, joko saa pestä ja piilottaa toppavaatteet!?