torstai 5. kesäkuuta 2014

Vie minut



Annoin tunteideni viedä.

Otin tuulen virkistävän voiman vastaan,
annoin sen puhaltaa iholtani kaiken epäilyksen,
sallin unohtaa epävarmuuden, jännityksen

Annoin kirkkaana sädehtivän veden 
häikäistä silmiäni,
taivaan sinisen ja valkoisen suloisen tasapainon 
rauhoittaa minut syleilyynsä

Otin askelia katujen kivillä
solahdin ihmisten virtaan
näin, kuulin, tunsin
lämmön, turvallisuuden

Nostin katseeni ylös vuorille
annoin jylhyyden mykistää minut
otin niiden tarjoaman turvan vastaan
kaipuussani

Nousin ajatuksissani ylemmäs
näin katujen vilinän
reunustavien puiden lempeän vihreyden
koin kaupungin huuman nousevan 
minua kohti

Kauneutta kaipasin
Turvallisuuden tunteessa lepäsin
Uuden tunteen sylissä saavutin 
sen mitä en osannut sanoiksi pukea

Annoin tunteideni viedä ja kuljettaa minut
tähän satamaan
tähän kaupunkiin
tähän elämään

Kun annoin itseni rakastua tähän kaupunkiin


2 kommenttia:

  1. Tästä tuli itsellekin onnellinen olo kun näkee ja aistii kuinka hyvin viihdytte siellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hyvin viihdytään, kuten tiedättekin :)

      Poista