Kaipasinko kesäyön hiljaisuutta
veden äänetöntä liikettä
sen hämärtyvinä tunteina
Kesäpäivästä kaipasin ehkä
auringon kimmeltävää leikkiä veden pinnalla
keskikesän lämpöä
joka sittenkin yllättää
Kun kevät voittaa pitkän talven jälkeen
sitä kaiketi kaipasin
kun syksy ei kiireellä kylmennytkään
vaan pitkitti saapumistaan
sitäkin, luulen niin
Syksyn loppuessa kosteaa koleutta, loskaa
sitä en tahtonutkaan kokea
talven pistävää kylmyyttä,
kenkien alla narahtavaa lunta
sitä, en sitäkään
Nautinko siitä
kun kesäpäivän valo ei sammu yölläkään
kun auringonsäde saa kihelmöidä ihollani
kun ruoho on hetken pehmeää
jalkojen alla
ja
kesäsää kuiskii
kiireettömyyttään
Tunnenko silloin että
juurruin
vai enkö sittenkään
sillä huomaankin selvemmin
kun ei juurru
niin yltääkin kurkottamaan
uusiin maisemiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti