Jotain valkoista, jotain vihreää. Ja vähän violettia.

Meillä vietetään aika monenlaisia päiviä, ainakin, jos lapsilta kysytään. Heille olennaisinta tuntuu nykyään olevan se, onko arkipäivä vai viikonloppupäivä, eli koulupäivä vai - jälkiruokapäivä. Jälkimmäiseen liittyy päivästä toiseen hartaasti odotettu kohokohta, se, että viikonloppupäivinä saa yleensä jälkiruokaa. Tämä tarkoittaa pääsemistä mukaan äidin ja isän iltapäiväkahvilhetkeen, jolloin yleensä tarjoillaan jotain makeaa syötävää. Onnesta suurin on suomalainen Muumi-keksi sekä värikäs, päällystetty Angry Birds -keksi. Viikonloppupäivinä jälkiruoka jyrää myös välipalan, joten jälkiruokapäivän vastakohdaksi on tulkittu välipalapäivä. Hyvin suosittu sekin.

On meillä paljon muitakin merkittäviä päiviä. Tämän tästä meillä kysellään, onko tänään kylpypäivä tai vaikka kauppapäivä. Yksi omista suosikeistani on nukkumaanmenopäivä, sillä sitä koskevaan kysymykseen on aina helppo vastata. Kyllä, tänäänkin mennään nukkumaan. Tämän viikon alussa saimme myös kokea aavistuksen keväästä, kun lumi alkoi (vihdoin) sulaa, ja niinpä poikani kyselikin innokkaana, onko tänään kesäpäivä. Kesää en uskaltanut vielä lupailla, mutta keväästä annoin toivoa. Kunnes...

...tänä aamuna terassi näyttikin taas tältä. Poikani, tänään on taas talvipäivä. Valkoinen on kaunista, mutta, please, antakaa jo sitä vihreää. Katselen Facebookista päivät pitkät kuvia ihmemaasta, jossa järvet kimmeltävät vapaina, taivas hohtaa sinisenä ja kevään ensi merkit ovat hyvin nähtävillä. Oi Suomi armas! Lähettäkää nyt meillekin sitä lämmintä henkäystä, kiitos. Meille luvataan ensi viikolle vielä aivan kunnollisia yöpakkasiakin. Voi elämä sentään. Ja Vermontin ilmasto!

Mutta vihreyttä on näkyvissä kyllä, ainakin kaupoissa. Tulevana tiistaina täällä juhlistetaan Pyhän Patrikin päivää (St. Patrick's Day), joka on Irlannin kansallispäivä. Tuota päivää juhlitaan siis myös täällä ja ilmeisesti muuallakin, vaikkapa Kanadassa. 

Juhla on alunperin uskonnollinen, mutta on saanut myös maallisia piirteitä. Perinteisiin kuuluu kaiketi vihreään pukeutuminen ja kolmiapilan kantaminen vaatteissa. Olen nähnyt myös esimerkiksi kolmiapilakranssilla koristeltuja koulubusseja. Vihreään pukeutumisen on vanhastaan uskottu kuitenkin tuovan epäonnea, sillä sitä on pidetty keijujen värinä.

Mutta keijut! Enpä osannut arvatakaan, kuinka olennaisia niistä yhtäkkiä tänä tavallisena sunnuntai-iltana tulisikaan. Poikkesimme mieheni kanssa tänä iltana jo perinteeksi muodostuneella sunnuntai-illallisella Burlingtonissa. Valitsimme paikaksi yhden ehdottomista suosikeistamme, kaupungin parhaisiin italialaisiin ravintoloihin lukeutuvan Trattoria Delian.

Ruoka oli kyllä satumaisen hyvää, mutta keijuista puhuttiin kuitenkin vasta kotona. Iltapalalla lapsille tarjoiltu supisuomalainen ruisleipä sai aikaan sen, että esikoisen monta päivää enää täpärästi kiinni ollut alaetuhammas putosi hänen käteensä. Ensimmäinen irronnut hammas. Ja sen jälkeen ei illalla puhuttukaan enää mistään muusta kuin - hammaskeijusta.

On tullut pohdittua viime aikoina sitä, että mikähän mahtaa tänä päivänä olla maitohampaan kelpo vaihtokurssi. Ei tarvinnut enää pohtia, kun tyttö ilmoitti pontevasti asettavansa hampaan yöksi sänkynsä vieressä olevalle pöydälle, jotta hammaskeiju voi tulla hakemaan sen ja tuoda tilalle My Little Pony -pehmolelun. Yhden tietyn vieläpä, joka on oranssi. Hmm. Ihan pikkuisen kuusivuotiasta kuitenkin pohditutti se, että mistä hammaskeiju tietää, että se vaihto pitäisi tehdä juuri tänä yönä. Äiti voisi kyllä soittaa hammaskeijulle, varmisteli tyttö. - Onneksi ne hammaskeijut kuitenkin yleensä tietävät, milloin lapsilta on irronnut hampaita. Hyvä äiti.

Äidin ei tarvinnut ottaa puhelua hammaskeijulle. Äidin kaapin kätköistä löytyy joskus aarteita, ja sieltä löytyi myös ponipehmolelu. Se ei ole oranssi, vaan violetti. Mutta äidillä on nyt kokonainen yö aikaa keksiä, miten hammaskeiju oli selittänyt sen, että oranssin sijaan tulikin violetti. Ehkäpä hammaskeijuille voi sattua tällaista, mene ja tiedä. Äideille ainakin.

Kello on nyt täällä vähän yli kymmenen. Hammaskeijun taitaa olla aika hiippailla lastenhuoneeseen. Hyvää yötä Vermontista!