Vermont on yksi niistä Yhdysvaltojen (tällä hetkellä yhdeksästä) osavaltiosta, joissa julkisissa kouluissa tarjotaan oppilaille (jokaiselle esikoulusta high schoolin loppuun saakka) maksuton kouluaamiainen ja lounas. Aivan yksiselitteinen käytäntö ei kuitenkaan ole, vaan ohjelmassa noudatetaan tiettyjä ehtoja ja säännöksiä.
Ruokailun taustalla on USA:n maatalousministeriön (USDA = U.S. Department of Agriculture) NSLP-ohjelma (National School Breakfast and Lunch Program). Se pitää sisällään tietyt osat.
Koulun täytyy tarjota oppilaille lounaaksi kaikkiaan viisi eri osaa: lihaa tai sen vaihtoehtoja, viljatuotteita, hedelmää, vihanneksia ja nestemäistä maitotuotetta. Jokaiseen on myös määrätty vähimmäismäärä. Aamiaisella osia on kolme: viljatuotteet (voi sisältää myös lihaa tai sen korvaavia tuotteita), mehua/hedelmää/vihanneksia ja maitoa.
Oppilaan vastuu tulee kuvaan mukaan siinä, mitä hän valitsee syötäväkseen. Hänen tulee valita lounaalla vähintään kolme osaa, joista yhden on oltava vähintään puoli kupillista (US cup = 2.37 dl) hedelmiä tai vihanneksia. Aamiaisella on valittava myös kolmea, joista samalla tavoin yhden on oltava hedelmää tai vihannesta. Näiden kriteerien täyttyessä ruoka on maksutonta. Jos siis esimerkiksi valitsee vain palan hedelmää lounaalla tai pelkän mehun aamiaisella, niistä joutuu maksamaan. Käytännössä näin ei käsittääkseni tee kukaan.
Kuka valvoo, että oppilaat valitsevat kaikkea vaadittua? Ruokalassa on työntekijöitä (lunch ladys), jotka kuulemma huomauttelevat asiasta. Mutta se, mitä oppilas lopulta syö, on toki toinen juttu. Silti on todennäköisempää, että oppilas syö, kun hän on ruokansa itse valinnut. Valintaoikeudella on myös oma nimensä - OVS (Offer vs Serve). Sen mukaan oppilas siis saa kieltäytyä ruoasta, jota ei halua syödä. Eli tekee siis itsenäisesti päätöksensä sitä koskien, mitkä kolme osaa hän lautaselleen valitsee.
Mitä koulussa sitten syödään?
Aamiaislinjalta löytyy tuttuja juttuja: bageleita tuorejuuston kera, muffineja tai muita aamiaisleivonnaisia, munakokkelia ja ranskalaisia ja muroja. Aina hedelmiä, maitoa ja täysmehuja. Lisäksi voi olla vaikkapa juustotikkuja, omenasoseita tai rusinoita. Suurin osa aamun tarjottavista on yksittäispakattuja annoksia. Aamiaista tarjoillaan koulun ruokaloissa ennen varsinaisen koulupäivän alkua, aamukahdeksan ja -yhdeksän välillä.
Viime viikkojen lounaslistalta löytyy esim. General Tso's Chicken, Local Woodfire Pizzas, Beef Burrito ja Chili. Jokaisen vaihtoehdon rinnalla on luonnollisesti tarjolla myös kasvisvaihtoehto (esim. Vegetable Fried Rice, Bean Burrito, Mac & Cheese, Vegetarian Chili). Lisäksi jokaisena päivänä on mahdollista valita pastabaarin antimet, ja myös valmiita salaattiannoksia (esim. caesarsalaatti) ja täytettyjä voileipiä löytyy aina. Tarkoitus on, että kukaan ei jää nälkäiseksi - teini-ikäisillä kun on usein pohjaton ruokahalu. Lounas on porrastettu vajaan tuhannen oppilaan koulussa kolmeen osaan, joista ensimmäinen on hieman ennen puoltapäivää. Koululla syövät ovat enimmäkseen freshmaneja ja sophomoreja (yhdeksäs- ja kymmenesluokkalaisia), koska vanhemmat opiskelijat tapaavat käydä usein koulun ulkopuolella syömässä. He saavat poistua koulun alueelta koulupäivän aikana, toisin kuin nuoremmat. Osa oppilaista tuo kouluun omat eväät.
Miltä ruoka high schoolilla maistuu? Kysytään teineiltä. Tässä kohtaa on syytä mainita, että he pohjaavat kokemuksensa kouluruoasta alakouluvuosiin, jolloin he kävivät koulua pienessä luontopainotteisessa yksityiskoulussa. Siellä oli oma kokki, joka valmisti ruoan pääsääntöisesti alusta alkaen itse. Ainekset ruokaan tulivat joko läheiseltä yhteistyömaatilalta, koulun omasta puutarhasta tai paikallisista luomukaupoista. On helppo päätellä, että ruoka oli herkullista. Se oli luonnollisesti myös maksullista (n. 4-5 USD/annos). Muistan edelleen ruoan huumaavan tuoksun, jos satuin jostain syystä poikkeamaan koululla aamupäivän aikana.
Teinien mukaan high schoolissa tarjoiltu ruoka sijoittuu kategoriaan "ok". Se voisi olla joskus parempaa, mutta se on useimmiten aivan kelvollista. Melko monipuolistakin - ja itse olen erityisen tyytyväinen siihen, että vihannesten ja hedelmien saannista huolehditaan. Omille lapsille ne myös hyvin kelpaavat. Toisinaan he harmittelevat sitä, että ruoka on selvästi seisonut pitkään tarjoiluastioissa, jolloin laatu helposti kärsii. Sille ei suuressa koulussa oikein mitään voi.
Lempiruoat koulussa? Hurjaa vauhtia kasvava teinipoika odottaa burgeripäiviä, joskin hän kommentoi toisinaan, että annokset eivät ole kovin suuria keskipäivällä vaanivaan kovaan nälkään. Nuoremman tyttäreni herkkua on aasialaistyyppinen Orange Chicken ja vanhempi tyttäreni valitsee melko usein pastaruokalinjaston.
Hauskinta kuitenkin on, kun toisinaan kerron juttuja kouluruoasta 80-luvun Suomessa. (Etenkin kun tämän päivän teineille kaikki, mikä on tapahtunut ennen 2000-lukua, on suurin piirtein esihistoriaa.) Niistä löytyy on monta mielenkiintoista vertailukohtaa. ("Mitä on kanaviillokki?")
