maanantai 10. elokuuta 2015

Koskas syödään?

Lapset varmaankin syövät yleensä viisi kertaa päivässä? Näinhän meillä suositellaan, jututti lastenlääkäri minua taannoin nuorimmaistemme nelivuotistarkastuksen yhteydessä. Kyllä vain, sillä kaavalla meillä mennään, totesin, enkä kokenut tarpeelliseksi selvitellä tarkemmin, miten Suomessa neuvoloiden ohjeistama ruokarytmi poikkeaa täkäläisestä.

Frittata
Mitä tulee siis suositeltuihin aterioihin ja niiden jaksotukseen, olen ymmärtänyt, että täällä lapsille suositeltu rytmi on hivenen erilainen, mutta kokonaisuutta katsoessa ei valtavan suuria eroja näy. Kun Suomessa suositellaan aamupalaa, lounasta, välipalaa, päivällistä ja iltapalaa, on täällä yleisempää ujuttaa aamupalan ja lounaan väliin aamupäivän välipala, ja siten lounas syödään hivenen myöhemmin kuin Suomessa. Vaikka olen kyllä todennut, että esimerkiksi esikoiseni koulussa lounasaika on 12-12.30, enkä pidä sitä mitenkään myöhäisenä lounasaikana. Joka tapauksessa, koulun jälkeen lapset syövät luultavasti useimmiten välipalaa, jonka voimin jaksavat sitten päivälliseen saakka. Ja koska päivällinen syödään myöhemmin kuin Suomessa, ei sen jälkeen syödä enää iltapalaa.

Meille on kuitenkin päässyt rakentumaan jonkinlainen välimuoto näistä rytmeistä. Arkena rytmi noudattaa melko lailla suomalaista tapaa, paitsi esikoisellamme, joka saattaa koulupäivinä aamupäivällä syödä lounasboxistaan pientä välipalaa, jos kaveritkin syövät. Kesäisinä päivinä koululaiset saavat ottaa evästä mukaan myös ulos, kun lähtevät ensimmäistä kertaa ulkoilemaan n. klo 10.30. Tyttäreni kertoo toisinaan syöneensä ulkona esimerkiksi juotavan jogurtin, marjaisan välipalapatukan tai omenasosetta.


Lasten ykkösherkkua.

Viikonloppuna venähtävät ruoka-ajat yleisesti myöhempään ajankohtaan kuin arkena, mutta aamupäivän välipalaa emme ole osanneet ujuttaa ohjelmaan. Välipalaa syödään toisinaan, mutta saattaapa sekin unohtua tyystin, jos iltapäivän ohjelmaan osuukin sopivasti poikkeaminen vaikkapa jäätelöbaariin. Päivällinen taas syödään, kun ehditään, ja todellakin, jos sitä syödään vasta myöhemmin (kuuden jälkeen), tekee se melko automaattisesti iltapalan silloin tarpeettomaksi.


Italian Wedding -soppa
Chicken piccata
Mutta oli miten oli, ainakin meillä lapsiperheenä tiedetään se, että vaikka yrittäisikin tarjoilla lapsilleen ne suurin piirtein viisi ateriaa päivässä, on aivan toinen tarina, mitä he lopulta syövät. Muistan hyvin ne ajat, kun sekä pieniruokainen että valikoiva esikoisemme söi keskimäärin kolmella aterialla päivässä, eivätkä syödyt määrät päätä huimanneet. No, esikoinen alkoi noin kolmevuotiaana syödä paremmin, mutta sen jälkeen ruokahetken konstikkuudesta ovat vastanneet nuoremmat sisaruksensa. Ainakin meillä on syytä keksiä jatkuvasti keinoja siihen, kuinka tuuliviirin lailla makumieltymyksiään ja ruokahaluaan muuttava leikki-ikäinen saadaan syömään edes muutaman kerran päivässä jokseenkin järkevästi, sillä alhainen verensokeri, se on kiusallinen vaiva. Erityisesti meille muille.

Kuulin, että oli Suomessakin
laatujädet huimassa tarjouksessa.
Meilläkin oli. $2,88/kpl.
Mutta, aika lopetella, kello näyttää nukkumaanmenoaikaa. Sainkin juuri syötyä. Onneksi eivät nuo lastenlääkärit kysele mitään äitien ruokarytmeistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti