keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Mikä ihmeen pukeutumiskoodi

Vaatetus on vähän mietityttänyt tällä viikolla. Ei omani, sillä minä kuljen kouluun-kauppaan-joka paikkaan samoissa kesävaatteissani, tai no siis vaihdellen niitä tietysti sopivin väliajoin. Mutta se on tosi, että missään näissä minun ympyröissäni ei sinänsä tarvitse vaivata päätään asuvalinnoilla, ellei itse halua, sillä kaikki oikeastaan kelpaa. Kunhan siis on riittävästi päällä.

Vaateasiat ovat kuitenkin pyörineet nyt mielessäni tavallista enemmän siksi, että kouluvuoden alku tuo mukanaan koulukuvaukset. Meidän pienessä koulussamme on sellainen onni, että eräs koulun pitkäaikaisista vanhemmista on valokuvaaja, muun muassa, ja otti viime vuonnakin aivan ihastuttavia kuvia lapsista ulkona, joten luotan siihen, että kuvista tulee kivoja nytkin, mikäli kullannuppusemme vain sattuvat olemaan hyvällä tuulella. Esikoinen pääsi kuvattavaksi heti tämän viikon maanantaina ja suostui pukeutumaan toiseen ehdottamistani mekoista. Helppo nakki siis. Vaaleat hiuksensa jätin avoimiksi sinä päivänä ja sujautin reppuunsa jopa hiusharjan varmuuden vuoksi. Vaikka tuskin hän sitä oli muistanut sieltä käyttöön ottaa, mutta olipahan nyt kuitenkin siihen mahdollisuus. Nelivuotiaamme pääsevät malleiksi huomenna, ja sen järjesteleminen onkin vähän kinkkisempi juttu, sillä he todella osaavat vielä sotkea vaatteensa pikapikaa, jos siihen avautuu mahdollisuus. Täytyy vain toivoa, että kuvaaja tarttuu toimeen heti aamutuimaan, kun lapsoset vielä ovat hiekasta ja kurasta suht vapaita. Oman haasteensa aiheuttaa myös se, että nelivuotias tyttäremme on hyvin omapäisessä vaiheessa siihen liittyen, mitä päällensä laittaa. Logiikaksi pätee vain ja ainoastaan se, että hän ei halua laittaa niitä vaatteita, joita minä ehdotan. Joten aamun vaatevalinta tulee olemaan tavallistakin jännittävämpi. Eikä se vielä tähänkään lopu - perjantaina ohjelmassa on ryhmäkuvauksia, joten asialliselta pitäisi näyttää silloinkin.

Mutta, minä siis hiippailen kouluun ja takaisin päivästä toiseen T-paidassa ja farkkucapreissa tai jossain vastaavassa. Jos satunkin jonain päivänä ottamaan päälleni jonkin tavallista T-paitaa siistimmän version, olen mahdollisesti ylipukeutunut. Olen kertonut aiemminkin, että koulu on luontopainotteinen ja voisi oikeastaan sanoa, että se näkyy myös vaatetuksessa. Kaikki henkilökunta pukeutuu vapaa-ajan vaatteisiin päivästä toiseen, ja asuina saattaa nähdä jopa ikikuluneita T-paitoja, jotka oma seulani olisi siivonnut jo kierrätykseen, jos enää edes sinnekään. Kengät ovat tietenkin nyt kesäkeleillä sandaalit, crocsit tai varvastossut, ehkä lenkkarit tai vastaavat, mutta tuskin mitään virallisempaa. Ja kunhan kelit viilenevät, jalkineiksi vaihtuvat vaelluskengät, karvavuorisaapikkaat tai muut sen tyyppiset. Joten kyllä, kotoa lähtiessään voi potkaista jalkaansa melkein mitkä vain töppöset.



Minä en ole oikeastaan koskaan osannut suuremmin koreilla vaatteilla, joten sikäli tämä ikuinen 'casual Friday' -look sopii kyllä, mutta suoraan sanottuna, tylsistyttää välillä. Toisaalta, jos pukee päällensä jotain, ihan mitä vain ns. T-paitatyylin ulkopuolelta, saa varmasti positiivisia huomautuksia asustaan. Odottelen vain vielä sitä, että huomaisin itsekin kehaista kanssaihmisten vaatetusta ja kenkiä samalla intensiteetillä.

Niin, on siis aika helppoa ja mukavaa asustella täällä luonnon keskellä, näiden kaikkien luonnonlasten keskuudessa, joille mikä tahansa ehjä vaate on kelpo vaate. Siinä on vain yksi haaste: ei nimittäin tule itsekään hankkineeksi suurin piirtein mitään yoga pantsien ja niiden T-paitojen lisäksi, kun ei ole oikein tarvetta. Kotiäiti kun ei suuremmin juhlissa käy, ja muualle kelpaa melkein missä vain asussa. Enpä tiennytkään ennen, miten halvaksi pukeutuminen voi tullakaan. Varsinkin kun kaikki on entistä kotomaata halvempaa. Ainoa seikka, mikä aiheuttaa kustannuksia, on se, että paksua vaatetta on pakko hankkia, että pärjää näissä talvissa. Talven tuiskut tuntuvat vielä(kin) kuitenkin kaukaisilta. Tänään yritin juoda terassilla iltapäiväkahvia, mutta pakenin sisätiloihin, sillä tuli liian kuuma. Hei haloo, syyskuun puolivälissä. Mutta en valita!!

3 kommenttia:

  1. Kuulostaa, ah niin tutulta. Täälläkin voi hipsiä vaikka yöpuvussa ja tohveleissa päivästä toiseen ilman että kukaan edes kohauttaa kulmiaan :)

    VastaaPoista
  2. Ah, unohdin pyjamapukeutumisen! :) Ihan mainiosti voisi esiintyä vaikka niissä fleece-/flanellihousuissa ja joku korkeintaan toteaisi 'So cozy!' ;)

    VastaaPoista